Voittolaukauskilpailu on yhtä nopanheittoa

Maailmanmestaruuskilpailut ovat aina todellinen urheilujuhla ja ne huipentuvat turnauksen finaaliin, jossa kaksi jäljellä olevaa joukkuetta – usein turnauksen parhaat maat – ottavat viimeisen kerran mittaa toisistaan. Tässä viimeisessä taistossa ratkaistaan päivän kunnon mukainen maailman paras joukkue. Finaali ei aina ole maailmanmestaruuskilpailuiden paras tai viihdyttävin ottelu, mutta historiankirjoista voittajaa etsiessä ei kukaan muista ottelun tasosta mitään. Vain voittajat muistetaan.

Vielä jännittävämmäksi maailmanmestaruuskilpailuiden finaalin saa ainoastaan kaksi tasavahvaa joukkuetta, jotka ensin vääntävät varsinaisen peliajan ja jatkoajan saamatta paremmuuttaan selville. Sitten on vuorossa varsinainen jännityksen huipentuma – voittolaukauskilpailu. Tällainen loppuhuipennus nähtiin viime joulukuussa salibandyn maailmanmestaruuskisoissa, kun Suomi ja Ruotsi ottivat toisistaan mittaa loppuottelussa Riiassa Latviassa 8350 katsojan edessä.

 

Suomi oli voittanut kaksi kertaa aiemmin maailmanmestaruuden miesten salibandyssä ja Ruotsilla voittoja oli kertynyt jo kahdeksan kertaa kaikkiaan kymmenestä mahdollisesta. Mikään muu maa ei ole vieläkään voittanut salibandyn miesten maailmanmestaruutta, joten kaikki varmastikin hyväksyivät nämä kaksi joukkuetta finaaliin kilpailumaan tuoreimmasta maailmanmestaruudesta.

Voittolaukauskilpailu on kuin arpapeli, mikä tahansa lopputulos on mahdollinen. Loppuottelun jatkoajan jälkeen näyttikin siltä, että Suomi tarvitsee ihmeen voittaakseen. Niin monta kertaa on Ruotsi vienyt kirkkaimmat kultamitalit Suomen joukkueen edestä.

Riian maailmanmestaruusfinaalissa Suomi sai voittolaukauskilpailuun ihmeen, tai Ihmeen, sillä kakkosmaalivahtina aloittanut Jarno Ihme tuli vuorottelemaan ykkösmaalivahti Eero Kososen kanssa torjuntoihin. Tämä taisi sekoittaa ruotsalaisten pakkaa siten, että Ihme sai pysäytettyä ruotsalaisten yrityksiä ja varmisti Suomelle kolmannen maailmanmestaruuden miesten salibandyssä. Ihmeen lisäksi suomalaiset voittolaukauksien vetäjät naulasivat omat yrityksensä varmasti Ruotsin verkkoon. Onneksi arpaonni oli tällä kertaa Suomen puolella.

Voittolaukauskilpailussa tosiaan voi käydä miten vain ja se tuntuu katsojasta lähinnä arpapeliltä. Arpapeli craps myös näyttää arpapeliltä ja sekavalta noppien heittelyltä. Elokuvissa ja tv-sarjoissa craps-pöytään on sijoittunut useampikin kasinokohtaus, koska siinä saadaan paljon tapahtumia pieneen tilaan. Kohtauksiin kuuluvat oleellisina osina sankari tai konna ja hemaiseva katseenvangitseva neitokainen.

Craps on kuitenkin pienellä opettelulla ja harjoittelulla hauska ja nopeatempoinen peli, vähän kuin perjantaihöntsyt kavereiden kanssa rankan työviikon jälkeen ennen viikonlopunviettoa. Perjantai-illan sählyvuoro kaupungin homekoulun ripeästi kunnostusta vaativassa jumppasalissa saattaa myöskin näyttää epämääräiseltä säntäilyltä ja täydellisellä arpapelillä tehdyiltä suorituksilta, mutta kyllä se vaan on hauskaa. Jokaisessa suorituksessa on kuitenkin joku perimmäinen tarkoitus ja sitä varten on opeteltu lajikohtaiset säännöt.

Sivustolta crapsgeeks.fi voi löytää suuren määrän tietoa noppapeli crapsin opetteluun ja sivustolta löytyvät myös Parhaimmat tervetuliaisbonukset Crapsiin. Mikäli aiot viettää perjantai-illan kavereiden kanssa höntsäillessä ja unelmoidessa salibandyn maailmanmestaruusfinaalin voittomaalikilpailun ratkaisevasta suorituksesta, on koulun jumppasali sinulle sopiva paikka. Mutta, mikäli aiot ottaa noppapeli crapsin haltuun, kannattaa ehkä käydä sivustolla tutustumassa tähän elokuvista ja kivijalkakasinoilta tuttuun nopeatempoiseen ja hauskaan peliin.

Kohti uutta arpanopanheittoa sekä salibandyn maailmanmestaruuskilpailuissa että kasinoilla.